Miksi kannattaa kuunnella musiikkia 22.2.24

Jäsentapaaminen torstaina 22.2.24 Viertolassa ”Miksi kannattaa kuunnella musiikkia?”Järvenpään kulttuurijohtaja Pirre Raijas valotti musiikin hyvinvointivaikutuksia ja erityisesti meidän ikäihmisten kannattaisi kuunnella ja harrastaa musiikkia.

Miksi jokaisen kannattaisi harrastaa musiikkia?

1) Musiikin harjoittaminen edistää kielten oppimista

Musikaalisuudella ja kielen kehityksellä on yhteisiä geenejä, ja musiikki voi auttaa lapsia, joiden äidinkielen oppiminen on viivästynyt (samoin vieraan kielen oppiminen). → musikaalisuustestillä voi seuloa lukihäiriöstä kärsiviä, musiikkiharrastus auttaa parantamaan tietyn lukihäiriön muodon ja musiikki auttaa kielten oppimisessa.

2) Musiikin kuuntelu aktivoi muistin toimintaan ja oppimiseen liittyviä geenejä Musiikkia kuunnellessa aktivoituivat muistiin ja oppimiseen liittyvät geenit. Aivoja rappeuttavien geenien toiminta puolestaan hiljeni. Musiikin aivojen toimintaa parantavat ja suojaavat vaikutukset → musiikki edistää oppimista ja huoltaa aivoja → psykiatristen tautien, mielenterveysongelmien ja muistisairauksien ennaltaehkäisy ja hoito

3) Musiikin harrastaminen edistää muistin toimintaa ja oppimista

Musiikin soittaminen vaikutti aivoja rappeuttavien geenien toimintaan; musiikki aktivoi muistiin liittyviä geenejä ja hiljensi mm. Parkinsonin taudin ja dementian riskigeenin toimintaa. Musiikin soittaminen aktivoi mm. dopamiiniaineenvaihduntaan, lihasten liikkeisiin, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä. → aivojen ”huoltoa”, aivot alkavat toimia paremmin → psykiatristen tautien, mielenterveysongelmien ja muistisairauksien hoito ja ennaltaehkäisy

4) Musiikkiharrastus muokkaa aivoja

Musiikki vaikuttaa jokaiseen aivojen kohtaan. Lapsilla jo 15 kk:n pianonsoiton harjoittelu tehostaa aivorakenteiden toimintaa. Vastaavia muutoksia tavataan myös aikuisilla, jotka aloittavat musiikkiharrastuksen ensi kertaa. → aivot kehittyvät, aivojen toiminta paranee, aivopuoliskojen väliset yhteydet paranevat, muisti kehittyy

5) Musiikki koskettaa aivojen syvimpiä alueita

Musiikki aktivoi aivojen syviä alueita (sydän, hengitys, verenkierto) → ”Kylmät väreet” Musiikki on aivoille erittäin vahva ärsyke ja aktivoi voimakkaasti aivojen mielihyväalueita. Esim. elokuva-kohtauksen musiikki → musiikki tekee hyvää kaikille, koko keholle ja vaikuttaa aivojen joka osaan

6) Musiikki vaikuttaa hermoston toimintaan

Musiikki vaikuttaa voimakkaasti autonomiseen hermostoon, joka säätelee muun muassa sykettä, verenpainetta ja hengitystiheyttä. Lisäksi musiikki vaikuttaa hormoneihin, erityisesti mielihyvä- ja stressihormoneihin. Mielihyvähormonit aktivoituvat (rentouttavat, vähentävät stressiä).

7) Musiikkiharrastus hidastaa aivojen normaalia kuorikerroksen ohenemista

Mielimusiikin kuuntelua voi käyttää erittäin tehokkaasti aivovaurion jälkeisessä akuutissa vaiheessa kuntouttavana tekijänä (aivoinfarktit → muisti ja tarkkaavaisuus kuntoutuivat muita toipilaita nopeammin). Musiikin kuuntelu voi mm. lisätä aivojen plastisuutta kuntoutumisvaiheessa, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön paranemista, edistää kognitiivisten toimintojen palautumista ja kohentaa mielialaa. Musiikin kuuntelu tulisi aloittaa mahdollisimman pian aivoinfarktin jälkeen.

Musikaalisuus on yhteydessä moniin geeneihin. Musikaalisuuden taustalla on useita geenejä. Musikaalisuus on monitekijäinen ominaisuus, johon myös ympäristö vaikuttaa. → Musiikki vaikuttaa myönteisesti moniin taitoihin (matematiikka, kielten oppiminen, motoriikka).

9) Musiikki lisää kiintymystä

Musisointi on sosiaalista kommunikaatiota monessa mielessä (kuorolaulu, bändisoitto, esiintyminen jne.) → musiikin ilmentämisellä on kiintymystä luova vaikutus

10) Itseilmaisun kehittyminen (psykologiset ja sosiaaliset hyödyt)

Itseilmaisu kehittyy, esiintymistaidot kehittyvät. Sosiaalinen näkökulma/pääoma: ryhmään kuuluminen kuorossa ja bändissä jne. Auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä. Tukee kykyä rakentaa positiivisia sosiaalisia suhteita sekä rohkaisee osallistumaan tiiviimmin yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, syrjäytymisen ehkäisy. → musiikista on monenlaisia psykologisia ja sosiaalisia hyötyjä

11) Kulttuuri edistää tutkitusti terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta. Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista voi nauttia sekä kokijana että tekijänä.

12) Kansanterveys: kulttuurilla on havaittu olevan yhteys hyvänä koettuun terveyteen

13) Kulttuuriharrastus edistää mielenterveyttä

Parantaa mielialaa, ehkäisee ja vähentää ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta, vähentää sosiaalista syrjäytymistä.

Musiikki on parasta aivojumppaa!

Mielenkiintoisen esityksen lopuksi Pirre Raijas kehotti tutustumaan myös Järvenpään museopalveluihin:

Järvenpään taidemuseo: Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt -näyttely

Ahola: kansalliskirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin entinen taiteilijakoti

Villa Kokkonen: arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema koti Joonas Kokkoselle

Suviranta: Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa musiikkiharrastus! Musiikin iloa kevääseen toivottaa Pirre Raijas