Varautuminen ja kotivara 20.2.25
Jäsentapaamisessa torstaina 20.2.25 Viertolassa varautumisen asiantuntija Riitta Björn (KM Riitta Björn työskentelee varautumisesta vastaavana johtajana järjestökentällä ja tekee väitöstutkimusta kansalaisyhteiskunnan haavoittuvuuksista Maanpuolustuskorkeakoululle). Riitan aiheena oli ”Varautuminen ja kotivara”. Aihe kiinnosti jäseniämme ja herätti vilkasta keskustelua. Riitta Björnin ja Juha-Antero Puistolan ”Kansalaisten varautumisopas” löytyy kirjastoista.
Teemoja…. Mitä varautuminen tarkoittaa? Miten yhteiskunta varautuu? Miten jokainen itse voi – ja miten täytyy varautua?
- Suomessa on varauduttu hyvin ja meillä on varautumisen suhteen kaikki hyvin, maailmalla sovelletaan Suomen oppeja
Miksi varaudumme?
- Arjen sujuminen kaikissa oloissa ja hetkissä
- Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset häiriötilanteet – kotitalouksien oma arki
- Vahinko ei tule kello kaulassa
- Jokaisen kotitalouden on hyvä varautua (72H) – käteistä, vettä, ruokahuolto
Varautumista vaativia tilanteita
- Pitkät sähkö- ja vesikatkot
- Pitkät häiriöt internetin ja pankkipalveluiden toiminnassa
- Luonnonilmiöt kuten myrsky ja maastopalo
- Pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti (suurta riskiä ei sotilaalliseen konfliktiin)
- Uusi v. 2024 Sisäministeriön Väestön varautumisopas löytyy linkistä www.suomi.fi/uutiset/varautumisopas
Miten yhteiskunta varautuu?
- Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä
- Yleiset periaatteet on määritelty YTS (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia), missä kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli (2025) ja siitä tehty periaatepäätös
- Puolustusministeriön alainen turvallisuuskomitea yhteensovittaa eri hallinnonalojen välistä varautumista
Mitkä ovat elintärkeät toiminnot?
- Johtaminen
- Kansainvälinen ja EU-toiminta
- Puolustuskyky
- Sisäinen turvallisuus
- Talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus
- Väestön toimintakyky ja palvelut
- Henkinen kriisinkestävyys
Kriittisen infrastruktuurin häiriötilanteet
- Sähkönjakelu
- Lämmönjakelu
- Vedenjakelu
- Maksuliikenne
- Merenkulku
- Kotitalouksien ruokahuolto
- Seuraa viranomaisten viestintää ja häiriötiedotteita
- Hanki paristokäyttöinen radio ja varavirtalähteitä
- Pidä pieni määrä käteistä kotona
- Varmista, että voit tehdä ruokaa sähköttä
- Huolehdi 72h kotivarasta! Vettä ja ruokaa
- Tulosta lääkereseptit ja muut tärkeät paperit, jotka sähköisessä muodossa
- Kirjaa tärkeät yhteystiedot paperilla
Opettele perustaitoja; ensiapu, ruoan säilöminen. Huolehdi myös lähipiiristä, naapureista. Ikäihmiset, muut ns. haavoittuvassa asemassa olevat.
Laajamittainen sähkönjakelun häiriö voi lamauttaa yhteiskunnan todella nopeasti.
Esimerkkinä sähkökatkos:
Välittömästi:
- Raitovaunut, metro, lähi- ja kaukojunat pysähtyvät
- Pankkiautomaatit ja pankkien konttorit menevät kiinni, maksukortit eivät toimi
- Vedentulo lakkaa osalla ihmisistä, vessan voi vetää kerran
- Huoltoasemalta tai jakelupisteestä ei saa polttoainetta
- Hissit pysähtyvät
- Lämmitys katkeaa lukuun ottamatta puu-uuneja
- Valot sammuvat, kodinkoneet eivät toimi
- Katuvalot ja liikennevalot sammuvat
- Jääkaapit ja pakastimet alkavat lämmetä
15 min:
- Useimmat ruokakaupat ja muut pienet liikkeet sulkevat ovensa
2 tuntia:
- Ensimmäiset tietoliikenteen tukiasemat mykistyvät – sen jälkeen ei voi soittaa eikä pääse nettiin
- Isot ruokamarketit ja kauppakeskukset alkavat sulkeutua
6 tuntia:
- Suurimmalta osalta suomalaisia puhelin- ja nettiyhteydet ovat poikki
- Henkilöautoista, takseista ja linja-autoista loppuu vähitellen polttoaine
18 tuntia:
- Puisten pientalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona -20 astetta
36 tuntia:
- Elementtikerrostalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona -20 astetta
4 vrk:
- Jykevien kivikerrostalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona -20 astetta
Huom: Alle +10 asteen lämpötilassa ihminen tarvitsee lihasten tuottamaa lämpöä, jotta kehon lämpötila ei laske. Huonosti liikkuvat eli esim. pikkulapset, vanhukset ja sairaat eivät voi oleskella näin viileässä tilassa pitkään.
72 tuntia – pärjäisitkö omin avuin? Kotivara - 72 tuntia
- Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset)
- Pullovettä (vähintään 5 litraa/henkilö)
- Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa
- Ruokaa ja vettä lemmikkieläimille
- Paristoilla toimiva radio ja taskulamppu
- Paristoja
- Ladattu varavirtalähde esim. puhelinta varten
- Retkikeitin, polttoainetta, tulitikut
- Vähän käteistä rahaa
- Välttämättömät lääkkeet
- Joditabletteja (ei ikäihmiset)
- Muovipusseja ja vessapaperia
- Hygieniatarvikkeet (esim. kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä)
- Ensiaputarvikkeet
- Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
- Palovaroitin
- Käsisammutin/sammutuspeite
- Ilmastointiteippiä
- Varaa kotiin hyvin säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa.
- Muista huomioida eritysruokavaliot!
Henkinen kriisinkestävyys
- Oma hyvinvointi
- Arjen rutiinit
- Läheiset
- Toiminta ja yhdessä tekeminen
- Kriisitilanteissa reagointi on yksilöllistä
- Shokki – reaktiovaihe – käsittelyvaihe – normaaliin palautuminen
- Etukäteen varautuminen auttaa selviämään kriiseissä
Suomalaiset ovat hyviä auttamaan muita!
Tulostettava kotivaralomake: Varautumistarvikkeet
