Vanhusasiavaltuutetun tehtävät ja toimivalta 13.11.25
Jäsentapaaminen torstaina 13.11.25 Viertolassa. Tapaamisen teemana oli "Ikääntyneiden asema ja oikeudet: Ajankohtaista vanhusasiavaltuutetulta", esityksen piti Vilhelmiina Lehto-Niskala. Jäsentapaamisen aikana oli myös käsityökerhon myyjäiset, jossa oli tarjolla upeita, värikkäitä villasukkia ja lapasia sekä kauniita joulukoristeita.
Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden etujen ja oikeuksien toteutumista sekä lainsäädännön ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutetun virka perustettiin syksyllä 2021, ja valtuutetuksi nimitettiin Päivi Topo, joka aloitti tehtävässään 15.1.2022. Hänen toimistossaan työskentelee kolme asiantuntijaa.
Valtuutettu tekee aloitteita, antaa lausuntoja, osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii ja teettää selvityksiä sekä julkaisee raportteja. Tiedottamisen edistäminen ja ikääntyneitä koskevan tiedon välittäminen ovat myös keskeisiä tehtäviä. Lisäksi valtuutettu pyrkii edistämään yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien sekä heitä edustavien toimijoiden välillä.
On tärkeää huomata, että vanhusasiavaltuutettu ei ole valvova viranomainen, eikä hänellä ole oikeutta muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä. Valitukset ja kantelut tehdään edelleen Aluehallintovirastoihin, Valviraan, Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai kuluttajaneuvontaan.
Tärkeimpiä aiheita valtuutetun työssä ovat reilumman digiyhteiskunnan tavoittelu, ikäsyrjinnästä eroon pääseminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen paremmin saataville saattaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien lisääminen.
On myös hyvä tietää, että vanhusasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ajaa yksittäisten henkilöiden asioita. Ohjeistetaan ottamaan yhteyttä valvovaan viranomaiseen tai muihin oikeisiin tahoihin. Yhteystiedot: sähköposti vanhusasia@oikeus.fi, puhelinaika keskiviikkoisin klo 9-11 numerossa 029 566 6900.
Digitalisaation myötä monet ikääntyneet ovat kohdanneet vaikeuksia palveluiden käytössä. Suomessa on yli 300 000 iäkästä, joilla ei ole digitaitoja, mikä lisää eriarvoisuutta ja riippuvuutta muiden avusta. On tärkeää, että digipalvelujen ulkopuolella oleville ikääntyneille tarjotaan mahdollisuuksia asioida kasvokkain tai puhelimitse ja saada tietoa paperisena. Digi- ja asiointitaitoja tulee tukea, ja digipalveluista tulee tehdä helppokäyttöisiä ja saavutettavia.
Järjestöt ja vanhusasiavaltuutettu ovat esittäneet kolmea keinoa, joilla ikääntyneiden asemaa voitaisiin parantaa digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Ensinnäkin iäkkäät, jotka eivät käytä digiä, tarvitsevat mahdollisuuksia asioida kasvokkain tai puhelimitse sekä saada tietoa kirjeitse tai muutoin paperisena. Toiseksi digitukea perustaitojen hankinnassa ja niiden ylläpidossa tulisi järjestää kaikille ikääntyneille, jotka sitä tarvitsevat. Kolmanneksi digipalvelut on tehtävä helppokäyttöisiksi ja saavutettaviksi.
Muutamia ehdotuksia ikääntyneiden palveluiden kehittämistoimiksi ovat seuraavat: Palveluita täytyy olla riittävästi tarjolla, ja niiden on oltava saatavilla ajoissa. Kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen tulisi sisällyttää osaksi järjestelmää. Gerontologisen sosiaalityön ja ohjauksen saatavuutta on parannettava, ja etäkotihoidon vaikuttavuutta tulisi arvioida. Palveluihin pääsy täytyy turvata myös digipalveluiden ulkopuolella. Omaishoidettaville on tarjottava kriisipaikkoja, ja itsemääräämisoikeus on turvattava lailla. Lisäksi maksujen kohtuullistaminen on tärkeää.
Vilhelmiina Lehto-Niskalan esitys herätti suurta kiinnostusta ja vilkasta keskustelua jäsenistön keskuudessa. Kiitokset Vilhelmiinalle ajankohtaisesta esityksestä!
