Kun askel lyhenee 4.9.25

Jäsentapaamisessa torstaina 4.9.25 Viertolassa Tuulikki Petäjäniemen (ent. tasa-arvovaltuutettu ja yritys- ja yhteisökonsultti) aiheena oli ”Kun askel lyhenee”.

Valtaosa ikäihmisistä voi hyvin

- 75-80 -vuotiaiden fyysinen ja älyllinen kyvykkyys on selvästi parempi kuin 30 vuotta sitten vastaavan ikäisillä

- 70 on uusi 50

- 100 vuotta täyttäneitä oli 31.12.2024 Suomessa 1147

- Yli 75-vuotiaista 27,5% käytti iäkkäiden palveluita, mutta 72,5% heistä ei käyttänyt näitä palveluita ollenkaan

- Yli 85-vuotiaista 56,4% käytti iäkkäiden palveluita, mutta 43,6% heistä ei käyttänyt säännöllisesti näitä palveluita

Toimintakyky

- Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen, sosiaalinen, lihaskunto ja tasapaino, itsenäinen suoriutuminen ja turvallisuus

Go go, slow go, no go

- Menoksi: harrastuksia, matkoja, yhdistystoiminta, yhteistä aikaa lasten ja lastenlasten tai muiden sukulaisten ja naapureiden kanssa, osa myös työelämässä

- Tahti hiljenee: osallistuminen vähenee, lähipiirin rooli korostuu, terveyspalveluiden tarve lisääntyy

- Tarvitaan hoitoa ja hoivaa: omaishoito, kotihoidon palvelut, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa

- Liikunta- ja ohjatut jumpparyhmät, vesijumppa, kuntosali, ulkoliikuntapaikat

- Kulttuuri, kirjasto, kansalaisopisto, tapahtumat

- Kaavoitus – asuminen, lähiympäristö

- Palvelut

- Liikkuminen

- Digitalisaatio ja sen vaihtoehdot

- Osallisuus

Asumisesta ja palveluista

Asumisen ja ympäristön esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys

- asunnoista esteettömiä on vain 20 prosenttia

- noin 100 000 ikäihmistä asuu hissittömässä kerrostalossa

- piha oleskelupaikkana tärkeä

Palveluiden toimivuus

- viisi K:ta eli kauppa, kuntosali, kirjasto kapakka (kahvila) ja kirkko – apteekki ja terveysasema

- lähipalveluihin enintään yksi kilometri

Liikenne

- julkinen liikenne, palvelu- eli kutsuliikenne, taksikortit

Senioriyhdistysten toiminta lisää hyvinvointia ja antaa mahdollisuuden

- sosiaaliseen kanssakäymiseen eli mahdollisuuteen kohdata muita ihmisiä, saada juttuseuraa ja löytää uusia ystäviä (Huomisen kynnyksellä tutkimus: Ikäihmisten suurin ongelma on yksinäisyys 27%, pelkää eniten yksinäisyyttä 29%)

- osallisuuteen eli  tunteeseen siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön

- ajankohtaistiedon hankkiminen

- yhdessä liikkuminen

- digitaitojen kehittäminen

- erilaisiin kulttuuritapahtumiin ja matkoihin osallistuminen

- osallistuminen monenlaiseen harrastustoimintaan, joita senioriyhdistykset järjestävät ja tuottavat

Kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina

- Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistetty kotihoidoksi

- Kotihoidon suunnittelu

- Kotihoitoa myös öisin

- Tukipalvelut

- Turva-auttamispalvelu toteutuu muuna palveluna (ei sosiaalipalveluna)

- Kotihoidon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen

- Kotihoidossa mahdollisimman suuri osa työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön

- Hoiva-avustajan tehtäviä: peseytyminen, pukeutuminen, ulkoilu ja ruokailu, ei lääkehoitoa

Kotihoidon tukipalvelut

- Ateriapalvelu, vaatehuoltopalvelu, siivouspalvelu, asiointipalvelu, osallisuus ja sosiaalisia kanssakäymisiä edistävä tai tukeva palvelu

Turva-auttamispalvelut – muu palvelu

-Turvalaitteisto – turvaranneke, turvapuhelin ja erilaiset liiketunnistimiin perustuvat järjestelmät

- Turvalaitteiston kautta tulevien hälytysten vastaanotto

- Avun tarpeen arviointi

- Huolehtiminen siitä, että asiakas saa tarvitsemansa avun

Etäpalvelut

- Lääkkeenoton muistutus ja valvonta

- Ravitsemuksen seuranta ja valvonta

- Suunhoidon muistutus

- Asiakkaan voinnin seuranta

- Liikkumisen tukeminen ja harjoittelu

- Lääkerobotti

- Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt erilaisia sensoreita, joiden avulla hoitohenkilökunta seuraisi asiakkaan elintoimintoja, aktiivisuutta, ravitsemustilaa ja unirytmiä – yksityisyyden suoja

Kotihoidosta

- Kotihoito on pilkottu suoritteiksi ja asiakkaan saama apu määritellään tarkasti

- Palvelu sisältää esim. lääkehoitoa, apua henkilökohtaisessa hoivassa kuten peseytymisessä, ruokailussa ja sänkyyn tai sängystä pois pääsemisessä

- Kotihoidon käynnit ovat yleensä lyhyitä, ja niiden aikana tehdään vain ennalta määrätyt toimenpiteet

- Palveluissa ei huomioida sosiaalisia tarpeita

- Kuitenkin laissa painotetaan toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävää toimintaa ja sitä, että asiakkaan kohtaaminen ei saa rajoittua pelkästään mahdollisimman nopeisiin fyysisiin hoitotoimenpiteisiin ja että etäkäynnit ja robotit eivät voi kokonaan korvata fyysisiä asiakastapaamisia.

- ”Omassa kodissa niin pitkään kuin voi ja sinne apua, jos tarvitsee”, mutta ”ei joutuisi kodin vangiksi”.

Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen

Hyvinvointialueen järjestämää asumista

1. Yhteisöllinen asuminen korvaa ns. tavallisen palveluasumisen

- Asukkailla hänen tarpeitaan vastaava huoneisto esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä

- Tiloissa sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa – yhteiseen käyttöön soveltuvat tilat ja ryhmätoimintaa

- Muut asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestetään erikseen (esim. tukipalvelut ja kotihoito)

- Palvelut voi tuottaa muu kuin yhteisöllisen asumisen tarjoaja, mutta myös tänne palkattu henkilökunta kuten aiemmin palveluasumisessa. Asiakkaan palvelutarve määrittää henkilöstömäärän.

2. Ympärivuorokautinen palveluasuminen: jatkuva hoidon ja huolenpidon tarve. Aviopuolisoilla oikeus asua yhdessä.

Hoivaköyhyyden sijaan turvalliset palvelut

- Ikääntyneiden lukumäärä on kasvanut, mutta sekä kotihoito että ympärivuorokautinen hoiva ovat vähentyneet

- Yhteisöllinen asuminen ei voi korvata ympärivuorokautista hoivaa, jota ikäihmisten kunnon heikentyminen elämän lopulla joka tapauksessa edellyttää

- Omatyöntekijän nimeäminen ikäihmisille, jotka käyttävät sosiaalipalveluita

- Tarvittaessa palvelutalo, hoivakoti tms. jossa ”olisi virikkeitä ja pääsisi ulos ” ja ”ruoka olisi hyvää”

- Palvelujen hyvä laatu, hyvä kohtelu, kielitaito hoitajilla

Tulisiko aikuisten lasten ottaa entistä suurempi vastuu ikääntyvien vanhempien hoivasta?

- Terve Suomi -väestökyselyn mukaan arviolta 1,2 miljoonaa henkilöä auttoi sännöllisesti toimintakyvyltään heikentynyttä tai sairasta läheistään selviytymään kotona

- Läheiset auttavat myös palveluiden hankkimisessa ja yhteensovittamisessa sekä täydentävät niitä

- Hoivavastuu omista vanhemmista vaikeuttaisi erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille

  • Lähde: Juha Kääriäisen ja Lina van Aerschotin artikkeli

Valtaosa iäkkäistä voi hyvin

- Ikäihmiset ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta.

- Ikäihmisten hoitoon ja hoivaan liittyvien strategioiden rinnalle tarvitaan strategia, jossa ikäihmisiä ei nähdä pelkästään toiminnan kohteina vaan ennen kaikkea aktiivisina toimijoina.