Senioriliiton Uudenmaan piirin kuulumiset 8.1.26

Jäsentapaamisessa torstaina 8.1.26 Viertolassa Uudenmaan kansallisen senioripiirin puheenjohtaja Leena Mäkelä kertoi piirin ja liiton kuulumiset.

Kansallisessa senioriliitossa on tällä hetkellä 14 piiriä, joilla on yhteensä noin 26 000 jäsentä. Uudenmaan kansallisessa senioripiirissä on 19 toimivaa yhdistystä ja 5378 jäsentä (tilanne 4.1.2026). Jäsenmäärämme on kasvussa, mikä on erittäin ilahduttavaa! Piiri saa Senioriliitolta jäsenmaksupalautusta ja toimintatukea, joka oli vuonna 2025 noin 7500 euroa, eli noin 1,5 euroa per jäsen. Lisäksi piiri on saanut STEA-avustusta kehittämishankkeisiin, lähes 5000 euroa vuonna 2025. Senioriliiton Uudenmaan piirin kevätkokous pidetään 25.3.26 Keravalla, Keuda-talossa.

Piirihallitus koostuu 10 varsinaisesta jäsenestä ja kolmesta varajäsenestä. Senioriliiton päättäviin elimiin valitut ovat kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja. Työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja viestintävastaava, valmistelevat yhdessä Teamsissa hallituksen kokouksia. Hallituksessa on kaksi tiimiä: koulutustiimi ja kerho- ja virkistystiimi. Jokaisella hallituksen jäsenellä on jokin tehtävä, kuten kotisivu- ja Facebook-vastaava, edunvalvonta- tai vaikuttamisvastaava. Hallitus kokoontuu kerran kuussa, 8-10 kertaa vuodessa, joista pari kertaa Teamsilla.

Piirihallituksessa käsitellään erilaisia asioita, kuten piirin talousasioita, tiimien raportteja ja suunnitelmia, sekä Senioriliiton asioita, kuten seniorilähettilästä. Lisäksi hallitus käsittelee STEA-hankkeita, vuosikokousten valmistelua ja muita ajankohtaisia asioita.

Piiri on tehnyt määrätietoista strategiatyötä viime vuosina, kehittäen omaa toimintaansa ja kannustaen yhdistyksiä tavoitteelliseen toimintaan ja tulosten mittaamiseen. Työtä on tehty erityisesti liitolta saadulla STEA-rahoituksella. Piirin visio on "Kirkastamme helmeä" ja keskeiset tavoitteet ovat jäsenmäärän ja paikkakuntien lisääminen, yhdistysten tyytyväisyys piiriin, aktiivinen yhteisöllisyyden tuki ja vaikuttamistyö. 

Keväällä julkaistiin kilpailu Vuoden yhdistys, jonka kriteerit pohjautuvat liiton ja piirin asettamiin kriteereihin. Kilpailun tuloksena Leppävaaran seniorit ry valittiin piirin vuoden senioriyhdistykseksi ja se on esitetty Senioriliiton vuoden yhdistykseksi. Kunniamaininnan sai Loviisan seniorit ry. Kilpailuun haki kaikkiaan kahdeksan yhdistystä, joiden hakemuksista löytyi paljon hienoja toimintatapoja, joita tullaan levittämään piirin koulutustilaisuuksissa.

Kansallinen senioriliitto ry panostaa piirien ja yhdistysten elinvoimaisuuteen ja kannustaa nimeämään digi- ja liikuntaseniorit sekä vaikuttajaseniorin. Liitto kehittää SenioriAkatemia-koulutusta yhteistyössä opintokeskus Kansion kanssa, ja tavoitteena on jäsenmäärän kasvu 300 seniorilla. Liittokokous pidetään Porissa 10.-11.6.2026, ja kokouksen aikana valitaan liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi määritellään tulevan toiminnan ja talouden yleiset suuntaviivat kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.

Ikäystävällisyys on myös tärkeä aihe, ja Tuulikki Petäjäniemi kirjoitti kolumnin Keski-Uusimaa -lehteen Ikävaikutusten arvioinnista, jota suunnitellaan vanhusasiavaltuutetun toimistossa tänä vuonna. Ikäystävällisyys tukee hyvää elämää ja vähentää kustannuksia.

Asuminen.  On tärkeää, että ikääntyvillä on useita asumisvaihtoehtoja, kuten kotona asuminen, yhteisöllinen asuminen tai ympärivuorokautinen asuminen. Jokainen näistä vaihtoehdoista tukee erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita. 

Liikkuminen on myös merkittävä osa ikäystävällisyyttä. Tämä kattaa liikkumisen kotona, lähiympäristössä ja kauemmas, olipa se sitten autolla, julkisilla tai jalan. Ulkoilumahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä, jotta kaikki voivat nauttia luonnosta ja pysyä aktiivisina. 

Osallistuminen ja osallisuus ovat keskeisiä hyvän elämän kannalta. Tähän sisältyy kulttuuri, liikunta, asiointi ja erilaiset harrastusmahdollisuudet. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja kokea yhteisönsä täysivaltaisesti.

Tiedonvälitys ja digiosallisuus ovat myös ikäystävällisyyden kannalta tärkeitä. Kaikkien tulisi pystyä osallistumaan digitaalisesti ja saada tarvitsemansa tieto helposti ja ymmärrettävässä muodossa. Sotepalvelut ovat tietenkin keskiössä, ja niiden tulee olla helposti saatavilla ja käyttäjäystävällisiä.

Keskeiset havainnot ovat osoittaneet, että arviointikäytännöt ovat hajanaisia, ja vertailtavuus puuttuu. Indikaattorit keskittyvät usein liian kapeasti terveyteen ja sotepalveluihin, jättäen iäkkäiden näkökulman huomioimatta. Näitä indikaattoreita käytetään vaihtelevasti, ja hallinnollinen yhteistyö kaipaa vahvistamista. Indikaattoreiden laajentaminen voisi merkittävästi edistää ikäystävällisyyttä, mikä puolestaan tukee hyvää elämää ja vähentää kustannuksia.

Keravalla ikäystävällisyyden toteutuminen on monivaiheinen prosessi. Vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia tulee vahvistaa, ja heidän edustajansa tulisi olla mukana lautakunnissa ja valtuustossa. On tärkeää, että voimme seurata kunnan päätöksentekoa ja tehdä yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kesken. Vaikuttamisseniorin rooli yhdistyksessä on myös merkittävä. 

Kiitos Leena mielenkiintoisesta esityksestä ja oikein hyvää alkanutta vuotta.